"Jos suunnittelemme sairaalan tai vankilan tietyllä tavalla toisen sijasta, onko olemassa tieteellistä näyttöä siitä, millaisia tuloksia saisimme?"
Tämä on 5. konseptimme – NÄYTTÖÖN PERUSTUVA SUUNNITTELU – yhteensä 10 konseptin sarjassamme, jotka korostamme 10-vuotisjuhlamme aikana.
———————————————————
NÄYTTÖÖN PERUSTUVA SUUNNITTELU
Jos suunnittelemme sairaalan tai vankilan tietyllä tavalla toisen sijasta, onko olemassa tieteellistä näyttöä siitä, millaisia tuloksia saisimme? Näyttöön perustuvan suunnittelun (EBD) mukaan potilaan ja asiakkaan toipumisessa ja hyvinvoinnissa voi olla positiivisia tuloksia, jos suunnittelemme useiden päämiesten* mukaan.
Stichler ja Hamilton kuvaavat näyttöön perustuvaa suunnittelua (EBD) seuraavasti: "... prosessi, jossa integroidaan parhaat tutkimustulokset, kliininen ja suunnittelukokemus sekä asiakkaiden (potilas, henkilökunta, sairaala ja yhteisö) arvot ohjaamaan terveydenhuollon suunnittelupäätöksiä. (Suunnittelu, 2016). EBD perustuu näyttöön perustuvaan lääketieteeseen; Ajatuksena ei kuitenkaan ole, että arkkitehtuuri sinänsä voi parantua, vaan arkkitehtoninen suunnittelu voi tukea ja edistää paranemista ja toipumisprosessia. Huomattavin EBD-vaihto potilaille on nykyään yhden hengen huoneita, joissa on oma kylpyhuone (Andersson, 2013; Ulrich, 2012).
Roger S. Ulrich, PhD, entinen arkkitehtuurin professori Chalmersin teknillisen yliopiston terveydenhuollon rakennustutkimuskeskuksessa (CVA) on yksi siteeratuimmista tutkijoista fyysisen ympäristön vaikutuksiin hoitoympäristöissä. Vuonna 1984 julkaistiin Ulrichin uraauurtava tutkimus "View through a Window May Influence Recovery from Surgery" (Ulrich, 1984). Tutkimuksessa mitattiin tietoja vuosilta 1971–1981 satunnaistetuista potilasryhmistä, joille oli tehty sappirakon kirurginen poisto. Tulokset osoittivat, että puunäkymäpotilaat käyttivät vähemmän kipulääkkeitä, joiden tyytyväisyys oli korkeampi, ja heillä oli lyhyempi leikkauksen jälkeisiä sairaalahoitoja kuin "seinänäkymäpotilailla". Stressin (kortisolitasojen) alentaminen visuaalisten, sisäelinten, ääni- tai hajuaistien avulla on yksi näiden tutkimusten tärkeimmistä muuttujista, mutta myös lääkkeen käyttö tai rajoitusten käyttökertojen lukumäärä. Kaiken kaikkiaan alla on lueteltu esimerkkejä merkittävimmistä havainnoista, jotka liittyvät EBD: hen (Ulrich, Bogren ja Lundin, 2012), muuhun laadulliseen tutkimukseen ja parhaaseen tietoon:
- VIHREÄ NÄKYMÄ – liittyy autonomiaan ja mahdollisuuteen avata kaihtimet tai verhot osallistuaksesi näkymään.*
- AUTONOMIA – yksilön mahdollisuus päättää itse sisäisistä asioista, esimerkiksi lämpötilasta, tai päivänvalon määrästä, joka on toivottavaa sinne jäävälle henkilölle.*
- LOW NOICE – hyvä akustiikka.*
- LUONTOTAIDE – ei abstraktia taidetta.*
Muita tutkimustuloksia ovat esimerkiksi se, että on tärkeää tarjota korkeaa unen laatua ja siirrettäviä huonekaluja sisustuksen henkilökohtaisiin tarpeisiin (James, 2018). Vaatteiden säilyttäminen ja ripustaminen tai mukavat vuodepatjat, kun potilaat viettävät useita tunteja sängyissään (Olausson, Danielson, Berglund Johansson, &Wijk, 2018).
EBD on antanut vahvan panoksen tutkimukseen tuomalla esiin keskustelun fyysisen ympäristön roolista terveydenhuollossa. Tämä on paitsi lisännyt tutkimusta suunnittelun ja terveyden alalla myös toivottavasti myös parantanut prosessia ja tietämystä suunniteltaessa uutta verksamheter. EBD on vakiintunut Yhdysvalloissa, ja se on tällä hetkellä saanut paljon kiinnostusta myös Skandinaviaan.
Me HealSafe Interiörillä perustamme työmme siihen, mistä on tieteellistä näyttöä, mutta mikä tärkeintä, parhaaseen tietoon sekä käyttäjä- ja henkilöstökokemukseen.
———————————————————
Lataa englanninkielinen teksti – LINK
LUE LISÄÄ:
Viittaukset:
Suunnittelu, T. C. f. H. (2016). EDAC: NÄYTTÖÖN PERUSTUVA SUUNNITTELUN AKKREDITOINTI JA SERTIFIOINTI. Haettu osoitteesta https://www.healthdesign.org/certification-outreach/edac/about
James, F. (2018). "On tärkeää olla menettämättä itseäni" Sängyt, Carceral Design ja Naisten jokapäiväinen elämä vankilasoluissa. Teoksessa E. Fransson, F. Giofrè, &. B. Johnsen (toim.), Vankila-arkkitehtuuri ja ihmiset. Postboks 1900, 0055 Oslo, Norja: Nordic Open Access Scholarly Publishing (NOASP), Cappelen Damm Akademisk.
Olausson, S., Danielson, E., Berglund Johansson, I., &Wijk, H. (2018). Paikan ja tilan merkitykset oikeuspsykiatrisessa hoidossa – Laadullinen tutkimus, joka heijastaa potilaiden näkökulmaa. International Journal of Mental Health Nursing, 2018. doi:DOI: https://doi.org/ https://doi.org/10.1111/inm.12557
Ulrich, R. S. (1984). Ikkunan läpi katsominen voi vaikuttaa leikkauksesta toipumiseen. Tiede, uusi sarja, 224(4647), 420-421. Haettu osoitteesta http://www.majorhospitalfoundation.org/pdfs/View%20Through%20a%20Window.pdf
Ulrich, R. S., Bogren, L., &Lundin, S. (2012). Kohti suunnitteluteoriaa agression vähentämiseksi psykiatrisessa verksamheter. Artikkeli esillä ARCH 12: Arkkitehtuuri/TUTKIMUS/HOITO/TERVEYS, GÖTEBORG, CHALMERS.
